Kuntien hallinto

Suomen kunnissa kunnallista hallintoa hoitaa kuntavaltuusto ja kuntahallitus.

Kunnanvaltuusto

Kunnissa ylintä päätösvaltaa käyttävä kunnanvaltuusto valitaan yleisillä vaaleilla aina neljän vuoden välein eli kunnanvaltuusto on poliittinen elin. Kaupungeissa kunnallislain mukaisesta kunnanvaltuustosta käytetään vain nimetystä kaupunginvaltuusto, mutta käytännössä kyse on samasta elimestä. Kunnanvaltuustoissa istui vuoden 2016 alussa yhtenä 9847 vaaleilla valittua poliittista kunnanvaltuutettua.

Kunnanvaltuusto päättää kunnan taloudesta, kaavoituksesta ja kunnan virastojen toiminnasta. Kunnanvaltuusto hyväksyy joka vuosi kunnan talousarvion ja tarvittaessa myös lisätalousarvion. Kunnalliseen talousvaltaan kuuluu myös päätökset erilaisista määrärahoista, takaussitoumuksista, erilaisten mahdollisten rahastojen perustamisesta ja kaikista kunnallisista maksuista.

Kunnan maankäyttö päätetään valtuuston päätöksillä kaavoitusasioissa, jotka on ennen valtuuston kokousta valmisteltu kunnan kaavoitusasioista vastaavien henkilöiden toimesta.

Kunnanvaltuuston yksi iso tehtävä on aina viiden vuoden välein päättää kuntasuunnitelmasta. Suunnitelma on kunnan hallinnon, talouden, maankäytön ja muiden olojen kehittämistä. Kunta voi ja sen pitääkin tarkistella suunnitelmaa myös suunnitelman sisältämien viiden vuoden aikana.

Kunnanhallitus

Jos kunnanvaltuusto tai kaupunginvaltuusto hoitaa tärkeimmät kunnalliset päätökset ja sen jäsenet valitaan vaaleilla aina neljän vuoden välein, niin valtuuston ohella toinen tärkeä toimielin kuntien ja kaupunkien hallinnossa on kunnanhallitus. Kunnanhallituksen tehtävänä on huolehtia kunnan hallinnosta ja valtuuston päätösten toimeenpanosta. Kunnanhallituksen tehtävänä on valvoa kunnan etuja ja hoitaa sopimukset ja muut oikeustoimet kunnan puolesta. Kunnanhallituksen tehtävänä on valmistella päätökset kunnanvaltuustolle.

Kunnanhallituksen alaisuudesta löytyvät kunnanjohtaja ja mahdollisesti myös apulaiskunnanjohtajat. Kunnanjohtajan tehtävänä on johtaa kunnan hallintoa. Kunnanhallituksella on erillinen johtosääntö, jonka perusteella asiat valmistellaan ja jonka perusteella kunnalla on erilaisia jaostoja. Näiden jaostojen lisäksi kunnanhallitus voi asettaa myös toimikuntia niin tilapäisiin tai pysyviin tehtäviin.

Kunnanhallituksen alaisuudessa toimii lautakuntia ja johtokuntia. Aikoinaan näitä lautakuntia oli lakisääteisesti yli 20 mutta kuntalain muutokset saivat aikaan sen, että nykylain mukaan vain yksi lautakunta on pakollinen ja se on hallinnon ja talouden tarkastamisesta vastaava tarkastuslautakunta. Vapaaehtoisia kunnallisia lautakuntia on monia, niitä ovat esimerkiksi kulttuuri-, urheilu- ja matkailulautakunnat.