Sote

Sote-uudistus eli sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistus. Sote uudistuksesta on puhuttu viimeiset vuodet ja totta on, että sosiaali ja terveydenhuolto kaipaa uusia pelisääntöjä kulujen noustessa ja suomalaisten eliniän ennusteen noustessa. Eli tulevina vuosikymmeninä on Suomessa entistä enemmän vanhempia ihmisiä ja vähemmän nuoria ja työssäkäyviä kansalaisia.

Eduskunnan perustuslakivaliokunta antoi lausuntonsa maakunta- ja sote-uudistuksen keskeisistä lakiesityksistä perjantaina 1.6.2018. Muutokset valmistellaan sosiaali- ja terveysministeriössä ja valtiovarainministeriössä ja ne toimitetaan eduskunnalle hallituksen vastineena. Valiokunnan edellyttämiä muutoksia arvioidaan parhaillaan, ja niihin liittyvä valmistelu käynnistettiin välittömästi. Tämän kertainen SOTE uudistus kaatui 8.3.2019

Kuntayhtymämalli

Nykyistä kuntayhtymämallia olisi siirrettävän tehtävän laajuuden, kansanvaltaisuuden ja kunnallisen itsehallintoon kuuluvan taloudellisen itsehallinnon kaventumisen näkökulmasta vaikea sovittaa yhteen perustuslain kanssa. Kuntalain kuntayhtymää koskeviin peruslähtökohtiin edellytettäisiin ilmeisesti olennaisia muutoksia. Kuntayhtymämalliin liitettävät erilliset vaalit vahvistaisivat mallin kansanvaltaisuutta ja olisivat linjassa perustuslakivaliokunnan Kainuun hallintokokeilulinjauksen kanssa.

Erilliset vaalit toisaalta kaventaisivat vielä lisää kuntapohjaisuutta ja sitä, ettei kunnalla olisi edustajia tai mahdollista antaa sitovia ohjeita eikä siten vaikuttaa mitenkään kuntayhtymän menoihin. Ilman erillisiä vaaleja poliittinen suhteellisuus olisi vaikea toteuttaa koko alueen osalta ylimmässä toimielimessä. Jos vaalit olisivat kuntakohtaisia, ongelmaksi voisi myös muodostua, voisiko alueen keskuskunnalla olla yli puolet valittavista edustajista. Kainuun hallintokokeilussa kuntaedustuksen ja suhteellisuuden toteutuminen koettiin ongelmalliseksi ja siitä luovuttiin. Muut kuin kuntapohjaiset rahoitusmallit veisivät mallia entistä kauemmaksi kuntayhtymäsääntelyn peruslähtökohdista mallin muistuttaessa tällöin lähinnä maakuntamallia.

Maakuntamalli

Maakuntaitsehallinto ei voi korvata kokonaan kunnallista itsehallintoa tai tehdä sitä merkityksettömäksi. Maakunta- ja sote -uudistuksessa esitetty kuntalain tapainen päätöksentekojärjestelmä, erillisten maakuntavaalien järjestäminen sekä esitetyt asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet täyttäisivät mallin kansanvaltaisuusvaatimuksen. Valiokunnan lausunnon perusteella maakunnan yleisen toimialan puuttuminen on mahdollista mutta kokonaisarvioinnin alainen, koska yleinen toimiala on yksi itsehallinnon osa. Maakuntaitsehallinnolla ei ole välttämättä oltava verotusoikeutta mutta se vahvistaisi maakunnan itsehallintoa. Maakunnan tehtävät, hallinnon ja rahoituksen järjestämisestä on säädettävä lailla. Vuonna 2015 käynnistyneen maakunta- ja sote-uudistuksen tavoitteena oli tarjota ihmisille nykyistä yhdenvertaisempia palveluja, vähentää hyvinvointi- ja terveyseroja sekä hillitä kustannusten kasvua. Uudistuksella pyrittiin vahvistamaan peruspalveluja ja hyödyntämään digitaalisia palveluja entistä paremmin. Uudistuksen tavoitteena oli lisäksi kuroa umpeen iso osa julkisen talouden kestävyysvajeesta. Hallituksen 10 miljardin euron säästötavoitteesta noin 3 miljardia euroa oli tarkoitus saada sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksista vuoteen 2029 mennessä.

Mikä meni pieleen?

Keskeinen johtopäätös on, että poukkoileva ja ennakoimaton poliittinen linjausvalmistelu vaikeutti merkittävästi uudistukseen liittyvää säädösvalmistelua ja uudistuskokonaisuuden hallittavuutta. Linjaukset johtivat myös siihen, että muutoksen laajuus kasvoi koko ajan valmistelun ollessa jo käynnissä. Tämän seurauksena keskinäisten riippuvuussuhteiden ja uudistuksen kokonaisuuden hallittavuus heikkenivät merkittävästi. Jälkikäteen voidaan arvioida, että mikäli uudistuksessa olisi pitäydytty alkuperäisessä, hallitusohjelman mukaisessa vaiheistuksessa, olisi uudistus mahdollisesti ollut toimeenpantavissa hallitus-kauden aikana.

Tulevien uudistusten organisoinnissa tulisi pääasiallisesti välttää sektorikohtaista organisoitumista, ellei se ministeriöiden sisäisen tiedonkulun kannalta ole välttämätöntä. Muutoksesta vastaavien henkilöiden, kuten projektijohtajien, muutosjohtajien ja koordinaattoreiden roolien ja vastuiden määrittelyyn tulisi myös kiinnittää enemmän huomiota. Ministeriöiden linjaorganisaatioiden ja projektiorganisaatioiden välisten suhteiden määrittelyyn tulisi jatkossa kiinnittää enemmän huomiota valmistelun käynnistyessä. Valinnanvapauslain valmistelun osalta voidaan jatkossa hyödyntää tulevissa lainvalmisteluhankkeissa muun muassa perustuslakivaliokunnan lausuntoja ja joiltain osin rauenneen hallituksen esityksen perusteluja ja säännösehdotuksia. Valinnanvapauslain valmistelun haasteet ja riskit liittyivät erityisesti kiireiseen valmisteluaikatauluun, maakunta- ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistushankkeen mittavuuteen, perustuslaillisiin tulkintakysymyksiin sekä runsaaseen poliittiseen ohjaukseen. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen kaltaiset järjestelmätason uudistukset edellyttävät jatkossa riittäviä lainvalmisteluresursseja ja riittävää valmisteluaikaa, huolellista vaikutusarviointien laatimista, substanssiasian-tuntemuksen lisäksi valmistelua vahvasti tukevaa perusoikeus- ja tietosuoja-asiantuntemusta sekä EU-oikeudellista arviointia. Myös jatkossa vaikutusten arvioinneissa on hyödynnettävä eri organisaatioiden monipuolista osaamista. Samoin tutkimustiedon käyttö tulee olemaan välttämätöntä myös jatkossa. Uudistuksen vaikutusten tiedottamista on tulevaisuudessa tehostettava.

Yksityisistä palveluntuottajista

Hallituksen esityksen keskeisten ehdotusten tarkoitus oli parantaa palveluntuottajien toiminnan ja valvonnan edellytyksiä ja ne olivat keskeisiltä osin riippumattomia palvelujen järjestämisen rakenteista. Ehdotusten tarkoitus oli purkaa aiheetonta hallinnollista taakkaa ja tukea viranomaisvalvonnan riskiperusteista kohdennusta parantaen valvonnan vaikuttavuutta. Valmistelun ja eduskuntakäsittelyn perusteella voidaan arvioida, että esityksen keskeiset ehdotukset olisi mahdollista, tarpeellista ja tarkoituksenmukaista toteuttaa. Palveluntuottajalakiehdotuksen valmistellusta aineistosta voidaan jatkossa hyödyntää muun muassa eduskuntakäsittelyn aikana kuultujen asiantuntijoiden ja perustuslakivaliokunnan lausuntoja sekä osittain myös rauenneen hallituksen esityksen perusteluja ja säännösehdotuksia.